| RUNOJA | ||
| JÄNNITYS | ||
| Jännitys
hirvitys maailman kauhistus vailla vertaa virtaa joki virtaa sydäntä alas sääriin asti, joku on oventakan koputtaa sydän siellä pompottaa rintaa vasten hakkaa rakkaus on sydämmen saanut uusi aika on siellä alkanut. t kalaäijä |
||
| AURINKO | ||
|
Nousi se aurinko tänäänkin, vaikkei muista paistaa, pilvellä lähelle matkustan ja muistan lämpöä maistaa. Metsään kuljen ja keräilen minä metsämarjat ja sienet, kun taivaalle välillä katselen, niin mietin, missä lienet. On metsässä helppoa hengittää ja nauttia syksysäästä, saa sydän nuorikin levähtää, tulvii sanoja runoiksi päästä. Siellä kuljen, istun ja laulelen, metsän poikana tahdon olla, päältä vuoren kauas katselen, päivän valolla, kuutamolla. t kalaäijä |
||
| KAISLAT | ||
|
Järven poukamassa kaislat soittavat kellojaan. Kaislojen lumi ja jäätupsut syleilivät toisiaan. Rannan kaiku vastaa ja helinä toistuu. Luonto näytti parastaan. Rannan siluetti sulautui maisemaan, minä uppouduin siihen mukaan. On kuin kaikki arkiset huolet olisivat kadonneet. Levähdän puhtaalla hangella ja teen lumienkelin. Helmikuu jo hioo varpaitaan. Lumous on läsnä. t kalaäijä |
||
| KAUNISTA | ||
|
Kaunista on kedonkukka niityllä niin valkoinen, punainen,
sinine kissankello auringosa paistaa, mehiläinen mettä maistaa kotiin
kuljettaa auringon alla, puun alla pesä on mehiläisen, koko kesän mehiläinen
mettä kantaa poikaset kaukaa tuojan haistaa nyt on poikasten aika mettä
kerämään ruveta uusia poikasia luomaan ruveta. t kalaäijä |
||
| SORSAPARVI | ||
|
Lennä lennä
sorsaparvi. t kalaäijä
|
||