Kalavitsit

 

- Miksi ongella ei voi olla kahta päivää peräkkäin?

- Yö on välissä.

 

 - Miksi Ville on niin suosittu kalastuskaveri?

- Hänellä on hyvä matikkapää.

 

 - Mikä on raiteilla liikkuva kalastusväline?

- Atrain.

 

 - Mikä on seksuaalisesti poikkeavien urheilukalastajien lempiharrastus?

- Pervokalastus.

 

 - Mikä on verkko?

- Se on joukko reikiä, jotka on sidottu langalla yhteen.

 

 - Mikä vedessä seisoo, mutta maalla kaatuu?

- Kalaverkko.

 

 - Millainen on maailman huonoin kalastaja?

- Hän saa narrattua vain imbesillejä.

 

 - Milloin kala kasvaa nopeimmin?

- Kun kalastaja kertoo saaliistaan.

 

 - Minkä takia kalastajat laskevat verkkojaan?

- Tietysti jotta tietäisivät, montako niitä on.

 

 - Minkälainen on viisas vaimo?

- Sellainen, joka on laittanut lihapullat valmiiksi, kun mies tulee kalastamasta.

 

 - Missä kalat kasvavat nopeimmin?

- Kalamiesten jutuissa.

 

 - Mistä tietää, että tanskalaiskalastaja on ollut Norjan aluevesillä pyydystämässä katkarapuja?

- Siitä, että saaliin joukosta löytyy katkarapu, joka röyhistää rintaansa ja sanoo: "Minä olen hummeri!".

 

 - Miten erotat ankeriaan etupään takapäästä?

- Perkauspuukolla.

 

 - Mitä se on, kun kaksi nälkäistä härnää toisiaan?

- Onkimista.

 

 - Mitä yhteistä on perhokalastajalla ja laulurastaalla?

- Molemmilla on siniset munat.

 

 - Montako urheilukalastajaa tarvitaan vaihtamaan sähkölamppu?

- Viisi, ja sun olis pitänyt nähdä kuinka iso lamppu se oli! Se oli ainakin NÄIN iso.

 

 Baijerin virrassa tarttui komeanpuoleinen lohi kalastajan koukkuun. Kun se oli vedetty kuiville, se sanoikin kalastajalle:

- Heitä minut takaisin virtaan, tunnen kalan, joka on paljon suurempi kuin minä, saat sen varmasti koukkuusi.

 

Kalastaja täytti pyynnön ja aivan oikein, isompi kala tuli. Mutta se sepitti saman tarinan kuin ensimmäinenkin ja sekin säilytti henkensä. Sitten tulikin jo niin iso lohi kuin kalastaja itsekin. Sekin pyysi armoa ja lupasi vielä suuremman palkkioksi. Kun sitten koukku tuli pinnalle, oli sen mukana kirjelappu:

- Tiedämme, ettette syö kalaa. Mutta teillä on hyvä onni. Menkää nyt kylän kapakkaan ja tilatkaa annos lämpimiä makkaroita.

 

 Eki oli kalastelemassa. Lähellä ollut toinen onkija näki kun Ekin onki tarttui kiinni ahvenruohoon, ja hän huusi piruuttaan Ekille:

- Saitko isonkin kalan?

- En, mutta se lähetti kukkia tervehdykseksi.

 

 Erään järven rannalla puliukot olivat kääntäneet veneen ja menneet sen alle yöksi nukkumaan. Aamulla tuli veneen omistaja ja aikoi kalalle, huomasi miehet ja kysyi:

- Keitäs te olette?

- Me olemme niitä Vietnamin venepakolaisia, puliukot vastasivat.

 

Isäntä otti veneensä ja lähti järvelle nostamaan katiskaa. Se oli aivan tyhjä, ja rannalle jääneet puliukot huutelivat:

- No tuliko isännälle kaloja?

- En minä kalassa ole, kävin vaan vaihtamassa veden katiskaan, jottei pääse ruostumaan!

 - Et voi kalastaa ilman lupaa.

- Näillä madoilla saa kaloja kuitenkin paljon helpommin.

 

 Harrastelijakalastajan onnistui saada hyvä saalis mateita, ja hän meni myymään niitä kauppiaalle. Kauppaa tehdessä kalastaja nosti ison mateen, näytti sitä ja sanoi:

- Made in Saimaa.

 

 Isä ja poika menivät kalaan. Poika sanoi:

- Katiska näkyy.

- Onkos kaloja? isä kysyi.

- Ei ole.

- Anna olla, se on naapurin katiska.

He soutelivat vähän matkaa ja taas poika sanoi:

- Katiska näkyy.

- Onkos kaloja? isä kysyi.

- On siellä.

- Ota ylös, se on meidän katiska.

 

 isä oli saanut katiskalla ankeriaan. Pikkupoika kertoi asiasta mummolleen:

- Sillä oli suu kuin meidän äitin vittu. Hampaaton ja limainen.

 

 Johan ja blondi olivat kalastamassa. Saaliikseen he saivat vain yhden ahvenen. Johan totesi harmistuneena:

- Kun lasketaan yhteen kaikki kustannukset, on tämä ahven tullut maksamaan yli 150 markkaa.

- Olipa onni, ettemme saaneet useampia! huoahti blondi.

 

 Kaksi miestä istuu ongella.

- Syökö kala? toinen kysyy.

- Tottakai, eihän se muuten elä!

 

 Kaksi miestä oli kesäpäivänä ongella mökkinsä laiturilla. Samalla he katselivat, miten pari vähäpukeista naista kisaili vastarannalla. Toinen miehistä tuumasi:

- Mitähän nuokin tuolla tekevät?

- No, sanotaan nyt vaikka, että kalastavat käyttäen eläviä syöttejä.

 

 Kaksi pilkkijää kökötti kumpikin avantonsa laidalla järven jäällä.

- Mahtaakohan tässä järvessä olla paljon elohopeaa? toinen tuumi huolestuneena.

- Kyllä vain, sanoi siihen toinen. Viime viikolla sain ahvenen joka näytti 20 astetta pakkasta.

 

 Mies oli naapurikunnassa pilkillä, ja pitäjän pappi tuli jäälle katsomaan hänen touhujaan, eikä mies tuntenut häntä. Äkkiä miehen pilkkiin tarttui niin suuri hauki, että se ei mahtunut reiästä. Kun mies ryhtyi suurentamaan reikää, pääsi kala karkuun. Silloin mies kirosi ja sanoi:

- Nyt se perkele pääsi karkuun!

- Jos se se oli, niin sai mennäkin, sanoi pappi.

 

 

 

 

Urheilukalastajan vaimo sanoi jälkeenpäin:

- Tein varmaan kaiken väärin. Puhuin liian lujaa, panin madon huonosti koukkuun, vedin liian aikaisin ja sain kaloja enemmän kuin hän.

 

Ves-Vänskä, kuulu tukkikymppi ja tarinaniskijä, kävi Lieksan Hämeenjärvellä kalassa. Verkoista tuli täysi kontillinen kalaa. Seuraavana päivänä uittoyhdistyksen konttorissa herrat kysyivät Vänskältä:

- Tulikos sitä kalaa?

- Ka, kontin täys.

Pomot eivät oikein uskoneet, kun tunsivat miehen maineen, ja epäilivät:

- Eiköön pitäis ainakin puolet vähentää?

Silloin Ves-Vänskä alkoi valittaa:

- Elekee nyt hyvät miehet koko sualista viekö. Minulla on iso pere, joka tarvihtoo sapuskoo.

 

Ville ja Kalle olivat ongella.

- Onko vielä kertaakaan puraissut?

- Hölmö, ei ole vielä edes haukkunut.

 

- Äiti, en ota enää pikkusiskoani mukaan kalaan!

- Mutta vesihän on matalaa, ja sinä osaat uida.

- Niin, mutta kun sisko syö kaikki syötit!