JÄRVILOHI

	Järvilohi Järvilohi on relikti eli merilohi, joka on jäänyt jääkauden jälkeen makean veden vangiksi. Se muistuttaa paljon järvitaimenta. Kylkien pilkutus on kuitenkin vähäisempää (taimenella pilkkuja kylkiviivan alla) ja pyrstö on kovera/lovellinen. Siinä ehkä perustuntomerkit,joilla voi nopeimmin erottaa taimenen ja järvilohen.Joskus kuitenkin, esim. kudulla järvilohi tummuu niin taimenen näköiseksi, että niitä kahta on todella vaikea erottaa. Silloin on paras irrottaa kylkiviivan ja rasvaevän väliset suomut sekä pää ja lähettää ne kalastusviranomaiselle. Tuota nyt ei varmaan kannata tehdä kuin ennätyskala-tapauksessa. Suomessa järvilohta ei tavata luonnonvaraisena, kuin ainoastaan Vuoksen vesistössä. Senpä takia sitä kutsutaan myös saimaanloheksi. Muualta maasta saadut järvilohet ovat saimaanlohen kantaa ja istutusten tulosta. Järvilohen pääravinto on aikalailla samanlaista kuin taimenen. Se ei ole kuitenkaan ihan yhtä nirso. Muikku ja kuore kuuluvat pääravintoon, mutta silloin tällöin ahvenet ja salakat. Vuoksen vesistössä myös kymmenpiikit. Järvilohi syös aamuvarhain ja illalla muutama tunti ennen auringonlaskua. Kesällä järvilohi oleskelee pääasiassa harppauskerroksessa ja nousee ravintokalojen perässä. Vain syksyllä ja keväällä vesien ollessa kylmää (n. 8-12 astetta), on järvilohi pinnassa Järvilohta pyydetään pääasiassa vetouistelemalla ja pyydyksillä. Vetouistelu ajoittuu oikeastaan vain kevääseen ja syksyyn, jolloin lohi on pinnassa. Kesällä se on syvässä ja sen saamiseen tarvitaan takilaa tai muita painoja.
	JÄRVILOHI Luokka Luukalat Lahko Lohikalat Koko Paino: meri- ja järvilohi 1-15 kg (enintään 15-20 kg). Pituus: meri- ja järvilohi 45-100 cm (enintään 100-135 cm). Pituus on 15-30 cm, paino 50-300 g. Ikä Enintään 13-25 vuotta. Ravinto Jokipoikasvaiheessa pohjaeläimet ja pinnalla lentelevät ja veteen pudonneet hyönteiset. Meri- ja järvivaiheessa aluksi pohjaeläimet, koon lisääntyessä pikkukalat. Elinympäristö Rannikon läheiset merialueet ja kirkasvetiset joet sekä syvät ja viileävetiset järvet. Suosii kirkkaita ja puhtaita vesiä. Lisääntymisaika Pohjois-Suomessa huhti- kesäkuussa ja Kutee virtaavissa vesissä olevissa koskissa.ja järvissä hiekkepohjaan Pyyntitavat Meressä verkko, rysä ja uistin, järvessä verkko ja uistin, joessa uistin ja perho. Suuria määriä pyydystetään myös muilla pyydyksillä kuten pitkäsiimalla ja pilkillä. Jos sinulla on kaksi päivää aikaa lohenkalastukseen, mistä luulet saavasi parhaiten lohta: Tenolta, Tornionjoelta vai mereltä Porkkalanniemestä? Pohjoisille joille mentäessä aika kuluu autossa istuen. Etelärannikollakin istutaan, mutta veneessä ja lohta väsytellen. Entä kalojen koko sitten? Porkkalanniemessä kalojen keskikoko on noin 8-10kg suurimpien hätyytellessä 20kg:n rajaa! Merilohta pyydetään uistelemalla kesä, heinä ja elokuussa. Kalastus tapahtuu ulkomerellä, minne veneemme kiidättää teidät hetkessä. Kesällä kelit merellä ovat varsin leppoisia ja moni asiakkaamme onkin nostanut ennätyslohensa keskellä tyyntä Suomenlahtea. Se on elämys joka kannattaa kokea!