|
HAUVEN KALASTUS |
||
|
|
|
|
|
|
|
Haukivieheitä Hauenpyyntiin vaikuttaa veden koko, syvyys, mataluus, kaislikot, karikot jne. Paikallistuntemus auttaa - tieto mitä on saatu mistä ja milloin ja mitä tavoittelee (- 2 kg, 3 - 6 kg , 8 + kg). Haukipaikkassa pohjan muoto vaihtelee: syvänteen juuri, kaislikon reuna, äkkijyrkän kalliorannan lieve, kivikkokarin syvenevä laita. Missä on verkkokalaa hauen saaliskalana, siellä on myös haukea. a) Samea vesi: papukaijaväriset lusikat ja vaaput (kelta-vihreä-oranssi-punainen) yksin tai yhdistelminä. Kun näkyvyys on vain 10 - 30 cm, niin kuuluva voimakas uintiliike on hyvä. b) Ruskea humusvesi: tummahkot lusikat ja vaaput ruskeana ja tummanvihreänä kuten ovat hauen saaliskalatkin. Musta, fluorikeltainen ja fluoripunainen voivat käydä. Kokeile mustaa, jossa on kelta-musta silmä keskellä uistinta. c) Kirkas vesi: kirkkaalla säällä kirkkaat värit, sininen, hopea, vihreä, kulta jne. tummalla säällä tummemmat värit. - Inkoo ui pinnassa eikä saalista syvien vesien petoja, mutta ahvenanvihreä toimii niin humuksisessa melkein mustassa kuin kirkkaassakin järvessä. Sopii heittelyyn ja uisteluun. Ottitiheys on x-kertainen rapalaan tai professoriin verrattuna. Sininenkin Inkoo kelpaa. - Hopeinen Jak on hyvä keskikokoisena (20 g) sekä meressä että sisävesillä. - Sininen krokotiili tulee syödyksi merellä (yli 20 g) ja vihreä humusjärvillä. - Oranssi Vibrax ja Calico Cat ovat yleisuistimia, jolla voi saada mitä tahansa. - Rapalan ruskea-oranssi Minnow Spoon Weedles ei jää kiinni kaislikkoon ja on ottipeli oli lähellä heinää tai ei. - Nils Master 15 - 12 cm ja Purelure Goljat 12 cm kelpaavat hauelle isoille isoa periaatteella. Samoin kä Rapala Sliver 13 cm SL-13 RH (= vihre¹ selk¹, keltavatsa) tai myö:s puna-valkoisena sek¹ sini- tai musta selk¹, raidallinen Nilsu Invincible 18 cm. - Kun pikku-uistimet eivät toimi, niin ylikokoinen Professori voi olla ylitse muiden jopa itsensä kokoisille hauille. - Rusehtavissa vesissä hauelle kelpaa kupari Professori tai hopea/kupari Räsäsen 9. Lisää kupariin punaista toiselle puolelle, niin tulee kaksi yhdellä heitolla. Räsäsen 7 flash-kellervänä on ylivoimainen alkusyksyn ahvenelle ja hauelle. Perämeren jokisuistojen ja meren ottivaappuja: - kelluva original 18 puna-helmivalkoisena - musta -hopea sekä sini-valkoinen Husky 14, ei jerk - lyhyt leveä kupari-kupari lohilappu Smeds 77 -klooni Ylitorniolta - uppoava ambulanssi katko-Rapala 9, jossa levy alas kuonon päästä Joskus hauki syö mitä vaan, mutta toisinaan on joku uistin ylivoimainen. Kultalehtinen oranssirunko Vibrax 3:lla voi tyynellä kesähelteellä testata paikan kalaisuuden ja sitten vasta kokeilla muuta. Maine ruokkii itseään. Hyvämaineista viehettä ostetaan ja sille kertyy enemmän kalastustunteja kuin muille vieheille. Kelaus- ja vetonopeus panee uistimen toimimaan tai sitten ei. Kelausnopeutta voi muutella heiton aikana ja epäsäännöllisestä kelauksesta on apua huonolla syönnillä. Uistin toimii parhaiten tietyllä nopeudella ja keikkuu houkuttelevasti puolelta toiselle ja silloin tällöin laiskasti pyörähtää pituusakselinsa ympäri. Vaihteleva kelausnopeus tuo liikkeeseen oman pienen lisänsä.
|
||
|
|
||
|
|
|
HAUKI Luokka	Luukalat Lahko	Lohikalat Koko	Paino 0,8-3,0 kg (enintään 15-20 kg). Pituus 45-70 cm (enintään 120-140 cm). Ikä	Enintään 25-30 vuotta. Ravinto	Ensimmäisenä kesänä plankton, vesihyönteiset ja kalanpoikaset, myöhemmin kalat, vesilinnut ja sammakot. Elinympäristö	Vesistöt, joissa on runsaasti kasvillisuutta ja matalia ranta-alueita. Elää yhtä hyvin kirkkaissa ja karuissa kuin sameissa ja rehevissä vesistöissä. Lisääntymisaika	Heti järvien jäiden lähdön jälkeen, merellä huhti-toukokuussa, kun vesi alkaa lämmetä. Pyyntitavat	Virkistyskalastus: verkot (46 % saaliista), heitto- ja vetouistimet (27 %), katiskat (20 %), syöttökoukut (2 %) ja rysät (2 %). Rannikon ammattikalastajat: verkot (54 %), rysät (30 %), syöttökoukut (15 %) ja uistimet (1 %). Lähde:Kalamiehen tietokirja, osa 1. WSOY 1989 sekä Kalatalouden keskusliiton internet-sivut Hauella on vuoden aikana kaksi selvää syöntihuippua; toinen keväällä kudun jälkeen, toinen syksyllä. Keväällä on hyvä mahdollisuus tavoittaa isojakin "haukimammoja" matalista lahdista. Kutuaikaan huhtikuun lopulta jopa kesäkuun alkuun kutuhauet ovat painavimmillaan ja mahdollisuus "kymppikerhoon" on suurempi, kuin muina vuodenaikoina. Kutuhauki ei erityisesti ole hakemassa saalista, vaan ottaa oikeastaan vain ärsytyksestä. Kun kutulahteen osuu oikeaan aikaan, saattaa saalis olla mahtava, mutta mikäli olet liikkeellä väärään aikaan, ei kaloista ole tietoakaan. Kudun jälkeen hauki ottaa todella aktiivisesti uistimeen ja saalis on yleensä hyvä, mikäli vain osuu oikeille kalapaikoille. Kutenut hauki on vain laiha ja huonolihainen, joten parasta onkin päästää hauki takaisin kasvamaan. Kesän lämmetessä isommat hauet lähtevät syvemmille vesille ja mahdollisuus suureen onkin heikompi. Rannoille jäävät "rantarosvot" ovat yleensä pieniä. Merellä kalastusalueellamme yleensä noin 1-1½ kg:n luokkaa. Hauen kalastus tällöin on kyllä hyvän sään sattuessa mukavaa ja yleensä saalistakin saadaan, mutta keskikoko on pientä. Tämä ajanjakso säistä riippuen osuu yleensä ajalle kesäkuun puoliväli-elokuun loppu. Syksyllä vesien alkaessa jäähtyä, alkavat isommatkin hauet hakeutua matalille syyskutuisen silakan perässä. Tällöin alkaa hauen kalastajan paras aika, sillä hauet ovat todella hyvässä kunnossa "tankattuaan" kesän. Ja jos hauesta pitää ruokakalana, on se syksyllä parhaimmillaan. Ja kun syksy alkaa olla riittävän pitkällä, eli siinä lokakuun lopulla, alkaakin olla parempi lähteä meritaimenen perään. Hauki ottaa syönnillä ollessaan vaikka kaljatölkkiin, jolloin onkin lähes sama, minkälaista uistinta sille tarjoaa. Mutta jos tilanne on se, että hauet vain seuraavat iskemättä uistimeen, lienee syytä vaihtaa taktiikkaa. Värilläkin on väliä; yleensä kannattaa aloittaa katsomalla taivasta ja valitsemalla väri sen perusteella... tai sitten jotain muuta. Vaikka olemme vuosia vieneet asiakkaita samoille vesille, emme kyllä vieläkään pysty etukäteen keromaan, minkä väri milloinkin on paras. Yleensä se löytyy kokeilemalla. Joskus jossain uistimessa ja värissä vain on se jokin. Keväällä kutuhaukea tavoitellessa vaappu olisi hyvä, mutta hauen ollessa matalassa vedessä kaislantynkien keskellä, on helpompi valita jotain muuta. Erityisen tehokkaita ovat isot kalajigit ja ainoa tuntemamme toimiva ruohikkouistin Rapalan Minnow spoon. Kun kutu on ohi ja kalat löytyvät hieman syvemmästä, on syvemmällä uiva vaappu tai perinteinen lusikka hyvä valinta. Syksyllä taas on hitaasti uivien isojen vaappujen aika, vaikka kyllä haukea saa myös lusikalla. Hauki onkin viime aikoina kokenut inflaation urheilukalastajien keskuudessa, sillä meritaimen ja lohi ovat vieneet kalastajat perässään. Omasta mielestäni hauki onkin urheilukalana aliarvostettu. Hauen kalastus on aktiivista ja palkitsevaa puuhaa. Näin oppaan kannalta hauki on siinä mielessä hyvä, että sitä saa ympäri vuoden ja saalisvarmuus on lähes 100 %. Hauen kalastus on aktiivista puuhaa ja sopii myös vähemmän kalastaneille. Tervetuloa kanssamme haukea kalastamaan.
|